Natiiviversion käyttöönotto on jaettu seuraaviin vaiheisiin:
- Lataa aluksi käyttötarpeesi mukainen levykuva tarjotusta levykuvatiedostojen valikoimasta.
- Tämän jälkeen siirry eri käyttöjärjestelmille tarjottujen ohjeiden mukaan levykuvan polttamiseen.
- Tee tarvittavat ensimmäisen käynnistyskerran lisävalmistelut. Järjestelmä voidaan asettaa käynnistymään oletusarvoisesti tikulta tai valita joka käynnistyksessä joko koneelle valmiiksi asennetun käyttöjärjestelmän ja tikun välillä.
- Ensimmäisen käyttökerran lisävalmistelujen jälkeen järjestelmä käynnistyy työpöydälle ensimmäisen kerran.
Huomaa myös sekalainen valikoima USB-version erityisohjeita mm. oppilaitosten WLAN-verkkojen käyttöönottoon. Mikäli USB-versio ei tue kaikkia laitteistosi osia, huomaa myös ongelmatilanteiden ohjeet ja erityisesti listatut yhteensopivat USB-liitäntäiset korvaavat laitteet ei-tuettujen sisäänrakennettujen tilalle.
Alustan levykuva
Virtualisointialusta toimitetaan levykuvana, jonka
tarkennin on .img. Levykuva "poltetaan" USB-tikulle (ei kopioida
tiedostoja) tavu kerrallaan. Tähän käyttöön tarvitaan eri
käyttöjärjestelmillä erilaisia ohjelmia, varsinkin graafisesti tehtynä.
Esimerkiksi Unix/Linux-pohjaisissa järjestelmissä on tyypillisesti aina mukana
ohjelma dd, jolla operaation voi suorittaa komentorivillä, mutta tämä
ohjelma on vaarallinen käyttää, sillä sillä on mahdollista pyyhkiä
myös koneen oma käyttöjärjestelmä pois epähuomiossa.
RAW-muodosta
Jotkin USB-levykuvan poltto-ohjelmat eivät suostu polttamaan "raakamuotoisia" (RAW) levykuvia, vaan vaativat levykuvan muuntamisen ISO9660-muotoon, jotta se olisi yhteensopivasti poltettavissa myös CD/DVD-levylle. Testaamamme suositellut ohjelmat tukevat myös "raakaa" tiedostomuotoa eri käyttöjärjestelmillä, joten levykuvan muodosta ei tule ongelmaa oikean poltto-ohjelman valitsemalla.
RAW-muodon poltto tikulle tarkoittaa käytännössä levykuvan kopioimista tiedoston alusta tavu kerrallaan USB-tikun vastaaviin muistiosoitteisiin (ei tiedostoksi "explorerissa"). Tuloksena on tavu tavulta identtinen kopio. Koska tikun kapasiteetin tulee olla vähintään levykuvan kokoinen, tikun loppuosaa voi käyttää muihin tarkoituksiin. Virtualisointialusta on suunniteltu ottamaan tämä tila ensimmäisen tikulta käynnistyksen yhteydessä käyttäjän tiedostojen käyttöön. Edistyneet käyttäjät voivat hyödyntää tilaa muihinkin tarkoituksiin.
Teknisestä toteutuksesta
USB-version levykuva on MBR/GPT-hybridiformatoitu ja toimii sitä kautta uusissa ja vanhoissa koneissa sekä myös molemmissa, Mac- ja PC-koneissa. Levykuva ei ole ISO9660-muotoinen (CD-levykuva) ja tämä on suunnittelupäätös, joka todennäköisesti ei muutu. Tässä muutamia ISO-muodon ongelmia
- ISO9660-formaatti ei tue levylle kirjoittamista, mutta järjestelmämme kirjoittaa ko. levylle.
- ISO-muoto vie tilaa tikulta hyödylliseltä sisällöltä ja sen tuki monimutkaistaa levykuvan rakennusta entisestään.
- ISO-muoto ei tue pitkiä (yli 30 merkin) tiedostonimiä.
- Joissain koneissa ISO-boottaus USB-tikulta on bugisempi kuin muut tavat. Nykyään suora GPT-boottaus on selkein tekniikka.
Monet USB:lle poltettavat Linux-jakelut toimitetaan ISO-muodossa, koska niissä oletusarvo on kertakirjoitettavalle CD:lle polttaminen, jota emme tue. Todellisuudessa ISO-muodon käyttö USB-tikulle poltettaessa on täysin turha. ISO-muotoisissa levykuvissa on toteutettu kolme tapaa käynnistää käyttöjärjestelmä. Levykuvassa on ensin tavuosoituksella sijainneissa 0-445 MBR-käynnistyslataaja. Tätä käytetään varsinaisen käynnistyslataajan ketjulataamiseksi, mikäli koneen BIOS tunnistaa levykuvan korppu/kiintolevyemulaatiolla.
Sijainneissa 512-17407 on GPT-otsake, jonka pohjalta (U)EFI-koneen laiteohjelmisto (firmware) löytää ESP-järjestelmäosion. GPT-otsake voidaan rakentaa MBR:n päälle, koska GPT ei määritä osoitteille 0-511 sisältöä. Vastaavasti ISO-muoto ei määritä osoitteille 0-32767 sisältöä. Siinä tilanteessa, että tietokoneessa on 90-luvun loppupuolen tai 2000-luvun alkupuolen tietyn valmistajan BIOS tai levykuva poltetaan optiselle levylle, on mahdollisuus myös bootata käyttäen ISO El Torito -menetelmää. Tällöinkin kun ISO-muoto on tunnistettu, palataan boottaamisessa korppu/kiintolevyemulointiin, ketjuladataan käynnistyslataaja 1 (GRUB), jonka jälkeen voidaan palata käynnistyslataajaan 2 (ISOLINUX), joka hyödyntää kaikkien em. tekniikoiden jakamia valikoita.