Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitos on kehittänyt virtuaalikoneesta eri ohjelmavalikoimalla varustettuja versioita erilaisiin käyttötarpeisiin. Tällä hetkellä tarjolla on neljä eri versiota seuraavasti:
| Versio | Kuvaus |
|---|---|
| utuvm/java | Java-kehitystyöhön suunniteltu virtuaalikone. Sisältää suositut kehitysympäristöt Eclipse, IntelliJ IDEA (community ed.), Scene Builder, DrJava sekä joukon yleisiä Java-kehitystyökaluja. Selaimena Chromium. Tarkempia tietoja sisällytetyistä ohjelmistoista ja niiden käytöstä on java-virtuaalikoneen oppaassa. |
| utuvm/minimega | Useita kielivaihtoehtoja tarjoava ohjelmistokehityksen virtuaalikone. Sisältää suositun VS Code -kehitysympäristön sekä selaimet Chromium ja Firefox. VS Code -ympäristöön on asennettu oletuksena lisäosat C/C++- ja Node.JS-käyttöön. Data-analytiikkaa varten mukana Jupyter Notebook. Android-kehitystä varten Android Debug Bridge. Lisäksi asennettuna on kattava joukko komentoriviohjelmia C-, C++, Python-, Haskell-, Prolog- ja Forth-ohjelmistokehitykseen. |
| utuvm/latex | Opinnäytetöiden ja kurssiraporttien kirjoittamiseen kehitetty virtuaalikone. Sisältää TexLive-ympäristön sekä kirjoittamiseen ohjelmat: Emacs, Vim, Gummi, Texmaker, TeXstudio, TeXworks, LyX ja Pandoc. Ympäristö on yhteensopiva laitoksen git-sivulla tarjottujen opinnäyte- ja kurssiraporttipohjien kanssa. |
| utuvm/plain | Ei sisällä ohjelmia erikoistuneeseen käyttöön. Hyödyllinen, mikäli halutaan esim. harjoitella ohjelmien asentamista ja konfigurointia tyhjään virtuaalikoneeseen. |
Jokainen virtuaalikone sisältää lisäksi sekalaisia apuohjelmia esim. PDF-tiedostojen katseluun, git-versionhallinnan käyttöön ja Seafilen etäkäyttöön.
Laitteistovaatimukset
Kunkin virtuaalikoneen yhteydessä on lataussivulla maininta laitteistovaatimuksista ja -suosituksista. Esimerkiksi Java- ja Minimega-virtuaalikoneet on testattu parhaiten toimivaksi, kun isäntäjärjestelmässä on vähintään 4 gigatavua muistia ja virtuaalikoneelle varattu siitä vähintään 2 GB. USB-versioiden osalta voi yleisesti sanoa, että niiden käyttöön riittää noin 1 -- 1,5 GB vähemmän koneen keskusmuistia (siis muistin kokonaismäärä).
Asennuksen yhteydessä hypervisor luo oman virtuaalikonetiedoston, jonka alustava koko on sama kuin ladatun OVA/IMG-tiedoston koko. Virtuaalikoneen asentamisen jälkeen tilaa on siis käytetty noin tuplasti OVA-tiedoston kokoon nähden. Asentamisen tai tikun luomisen jälkeen OVA/IMG-tiedosto on ylimääräinen ja sen voi poistaakin, mutta harkitse tiedoston säästämistä siltä varalta, että virtuaalikone pitää tuhota ja ottaa käyttöön uudelleen.
Virtuaalikone varaa järjestelmän käyttöön lisää tilaa sen mukaan, miten
paljon virtualisointialustaan tallentaa omia muutoksia. Tyypillisesti
omien muutosten koko voi olla luokkaa 1--5 GB. Mikäli levytilaa on
käytössä vähän, vältä virtuaalikoneen käyttöjärjestelmän päivittämistä
(sudo apt update && sudo apt upgrade), sillä tällöin ohjelmista on
virtuaalikoneessa tallessa kaksi
versiota. Järjestelmän alkuperäiset ohjelmat on suojattu muutoksilta
niin että päivitykset asentuvat niiden rinnalle ja myöhemmät päivitykset
aiempien päivitysten päälle.
Vakaat ja testiversiot
Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen virtuaalikoneista on tarjolla ensisijaisesti vakaat versiot. Vakaalla versiolla tarkoitetaan versiota, joka pysyy muuttumattomana esimerkiksi lukuvuoden ajan tai pidempään. Vakaa versio on suositeltavin asennettava versio, ja tämä dokumentaatio sekä opettajien tuki perustuu joka hetkellä saatavilla olevaan uusimpaan vakaaseen versioon, ellei kurssilla ole toisin mainittu. Latauspalvelussa on maininta siitä, mikä versio kullakin hetkellä on vakaa.
Lisäksi tarjolla voi toisinaan olla testiversioita, joissa on korjattu joitain vakaiden versioiden puutteita ja bugeja. Virtuaalikoneiden kehitystyön rajallisten resurssien takia testiversiot voivat sisältää mahdollisesti uusia, dokumentoimattomia bugeja, mutta toisaalta korjata tunnettuja vakaan version bugeja.
USB-versio
Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen virtuaalikoneet kehitettiin alunperin käytettäväksi hypervisorin päällä. Kehitetty alusta tukee kuitenkin myös virtuaalikoneiden alustan (virtualisointialusta) ajamista ei-virtualisoidusti suoraan laitteistolla. Ratkaisuksi valittiin lukioissa käytettävän Abitti-järjestelmän kaltainen USB-tikku käyttävä ratkaisu.
Alustan suoraan laitteistolla ajamisen etuna on pienempi resurssikuorma, sillä tietokoneelta ei tarvitse varata muistia kahdelle käyttöjärjestelmälle ja työpöydälle sekä hypervisorille. Virtualisointi myös hidastaa järjestelmän suorituskykyä huomattavasti, varsinkin laitteiston kanssa kommunikoitaessa (esim. levyn käyttö). USB-version käyttöjärjestelmä on myös todennäköisesti huomattavasti kevyempi kuin tietokoneiden mukana toimitettavat käyttöjärjestelmät, ja se voi siksi joissain tapauksissa suoraan laitteistolla ajettuna toimia jopa tehokkaammin kuin koneeseen valmiiksi asennettu käyttöjärjestelmä.
Virtualisointialustan huonona puolena voi nähdä sen, että se ei pysty täysin tukemaan rajallisten kehitys- ja testiresurssien vuoksi kaikkia mahdollisia laitteistoja. Version tallentaminen USB-tikulle vaatii mahdollisesti erityisen "poltto-ohjelman". Lisäksi varsinkin monissa nykyaikaisissa kannettavissa tietokoneissa ylipäänsä järjestelmän käynnistäminen voi vaatia ns. Secure Boot -ominaisuuden kytkemistä pois. Käytännöllisesti katsoen, Secure Boot lienee alunperin kehitetty PC-tietokoneisiin muiden kuin koneen mukana toimitettavan Windows-järjestelmän käyttämisen estämiseksi, sekä hyvässä että pahassa.